sunnuntai 10. helmikuuta 2013

qu'est-ce que c'est

Luulenpa, että Kisuprinsessa tai Paperitähti kumpikaan ei ole tunnettu missään piireissä kotiympäristönsä mallikkaasti siistinä pitämisestä tai säästäväisyydestä. Silläpä edessämme onkin melkoinen haaste tälle keväälle. Kun kerran ikä on minulle tuonut mukanaan palavaa halua kehittää itsessään niitä asioita, jotka ovat lähestulkoon mahdottomia, niin pitää kai se tämäkin kokea.


Mistä lie mieleemme putkahtanut parisen viikkoa sitten, että haluaisimme piipahtaa kahdestaan Pariisissa. Jotta pystyisimme sen toteuttamaan, vaatisi se pienimuotoista säästämistä parin tulevan kuukauden ajan. Molemmilla meillä on jokseenkin avokätinen suhde rahaan, joten tiukoilla olemme, siitä ei ole epäilystäkään.




Niin järjenvastaiselta kuin se kuulostaakin, minulle helpoin tapa säästää rahaa lienee ostaminen eikä suinkaan ostamatta jättäminen. Paperitähden osto ja myynti pyörähtäköön taas käyntiin. Suunnitelmat ovat jo valmiina.

Onhan tässä vielä pari muutakin mutkaa, ennenkuin istumme Pariisin kahviloissa ohikulkijoiden keväteleganssia tähyämässä. Mutta innokkain mielin täällä taistellaan vielä näitä viimeisiä esteitä vastaan.

Nuukailuhengessä lähdin sitten liikkeelle viikon ruokatarjonnankin kanssa. Kasvissosekeitot ovat meillä ihan perusmuonaa muutenkin. Usein minua itseäni on alkanut kuitenkin niissä tökkiä jokin, jota en ole osannut oikein määritellä. Nyt se selvisi. Minun sosekeitoissani ei saa olla perunaa mukana. Pienikin perunamäärä sosekeitossa tuo minulle makumuistoja lapsuuden perunavellipäivistä. Siinäpä ruokalaji, jota olen johdonmukaisesti inhonnut niin kauan kuin muistan. Porkkanoita meillä kotona on tätä keittoa varten riittämiin, sillä tuttu perunakauppias oli taannoin pyörähtänyt taas pihalla ja höynännyt Pekkarisen ostamaan säkillisen lanttuja ja porkkanoita.

PORKKANASOSEKEITTO

n. 600 g porkkanoita
n. 300 g juuriselleriä
1 sipuli
1 l kasvislientä
2 dl kermaa
fetajuustoa
mustapippuria

Keitä paloiteltuja kasviksia kasvisliemessä, lisää kerma ja reilu kourallinen fetajuustoa. Soseuta ja mausta mustapippurilla. Tarjoile fetakuutioiden ja hyvän leivän kanssa



Laskiaisviikko aloiteltiin Lottamuseon kanttiinissa sunnuntaisopan ja muhkeiden laskiaspullien parissa. Iloista alkavaa laskiaisviikkoa!

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Joko se meni?


Nyt se on kyllä aivan varma. Tätä ei enää muuksi muuta kukaan, eikä mikään. Aikaisella aamulenkillä metsässä Karvakorvan kanssa lintukuoro tai ainakin -kvintettti esiintyi uudella innolla monen kuukauden tauon jälkeen.




Uudella innolla raivasin pikaisesti kotoa viimeiset sydäntalven merkit pois ja hain kassillisen keväisiä kukkia. Karvakorvakin sai keltaisen kevätpetinsä taas käyttöön.

Jee, yksi talvi on taas melkein voitettu.