Koulutehtävä

Kisuprinsessalle tuli biologian tunnilta kesäläksyksi kerätä tietyt kasvit syksyyn mennessä. Koska uuttera tyttäreni oli jo ala-asteella vaadittujen muutamien kymmenien kasvien sijasta kerännyt pitkälti yli sata kasvia, jotka esitteli opettajalleen, sai hän neuvoteltua, että keräämisen sijaan tänä kesänä kuvaa tietyt kasvit ja tekee niistä valokuvaesityksen syksyksi.

Kyllä kyllä. Tehtävä on annettu Kisuprinsessalle, vaan minkäs sille voin, että innostun näistä tällaisista ihan mahdottomasti. Olenkin kulkenut koko lomani nenä maassa kiinni ja myös maannut rähmälläni kankailla ja metsiköissä etsien mielenkiintoisia kasveja ja muita yksityiskohtia luonnosta. En aio näitä omia otoksiani kuitenkaan opettajalle esitellä, mutta opiksi on taas ollut. Monta uutta nimeä on löytynyt kasveille ja otuksille. Tutummistakin on löytynyt uusia ulottuvuuksia.

Koska en ole varsinaisesti mikään Erä-Jorma, joka nauttisi syvässä korvessa yksin vaeltelemisesta, vaan pikemminkin tykkään liikkua kohtuullisen lähellä ihmisiä, tapaan löytää enimmäkseen kaikkea ihan tavallista, en mitään erityisiä harvinaisuuksia.



Pieniin päin oleva sisiliskorouva? Symppis kertakaikkiaan.



Nuokkutalvikki

Isotalvikki

Miten voikin yhdessä paikassa kasvaa näin paljon vanamoja?

Kukkakärpänen melkein perillä rohtotädykkeessä

Joku verkkoperhonen, ehkä ratamoverkkoperhonen?


Heinätähtimö. Tykkään hurjasti tällaisista tienpientareiden tavallisista pienen pienistä ja vaatimattomista kukista, joihin ei ensin oikeastaan edes kiinnitä huomiota.



Kurjenmiekkaa ei kyllä tarvitse vaatimattomaksi kehua. Kaikessa komeudessaan, isossa koossaan ja käsittämättömissä väreissään se on kummallinen ilmestys suomalaisen sisäjärven rannalla.

Tätä käsityöläistä en ole henkilökohtaisesti tavannut, mutta nostan kesähattuani tuosta upean symmetrisestä ja koristeellisesta kuviosta, jonka puupölkkyyn on niillä työkaluilla ja aivokapasiteetilla aikaiseksi saanut. Koppakuoriainen vaiko joku toukka,  tämä vaatii vielä selvitystyötä.