torstai 19. huhtikuuta 2012

Souvenirs

Sitten nuoruusiän en kovinkaan usein ole potenut matkakuumetta. Siihen on useampiakin syitä: suurimpana lienee neuroottinen pelkoni kaikista mahdollisista hankaluuksista, mihin ulkomailla voi päätyä. Sitten on ollut se ongelma, kun mielenkiintoisia paikkoja olisi niin paljon, ettei joka tapauksessa osaisi valita minne mennä, niin pysyy sitten kotimaassa. Viime vuosina on alkanut myös mietityttää matkustelun ekologinen puoli. Hiilijalanjälkeni joka tapauksessa on aika suuri, kun päivittäin käytän omaa autoa säännöllisesti.

Matkamuistoja matkoilta ei meille senkään takia ole juuri kertynyt. Enkä kyllä tiedä, ostavatko niitä nykyisin muutkaan, vai liittyikö matkamuistojen hankkiminen niihin aikoihin, kun läheskään kaikilla ei ollut mahdollisuutta reissata.

Kirppiksiä kun kiertelee, niin väistämättä törmää aika usein vanhoihin matkamuistoihin, joita kaupataan pikkurahalla uusiin koteihin. En lakkaa ihmettelemästä, miten suloisia ja hassujakin nuo vuosikymmenten takaiset esineet yleensä ovat. Välillä myös laadukkaita, sillä usein varsinkin kotimaan kohteista kertova vanha matkamuisto on liimattu tai printattu johonkin kyseisenä aikana muutenkin myynnissä olleeseen tuotteeseen. Vaikkapa Kupittaan Saven maljakkoon tai Karhulan lasitehtaan lasiin.

Alusta alkaen päätin rajata vanhojen matkamuistojen keräilemisen pääosin sellaisiin kohteisiin, joissa itse olen oikeasti käynyt. Sanoisin, että tässä olen todennäköisesti onnistunut paremmin kuin missään muissa yrityksissäni rajoittaa omaa tavaran haalimisvimmaani. Mitään näistä alta löytyvien kuvien matkamuistoista ei siis ole ostettu itse kohteesta, vaikka kaikissa kohteissa olenkin käynyt.

Miten ihmeessä etelämerien simpukat liittyvät Kuopioon tai Varkauteen?




Tai baijerilaistyyppinen tuoppi Varkauteen?

Tämä Kupittaan Saven pikkuruinen maljakko kultaisella Sulkava-tekstillä ei herätä yhtä suurta ihmetystä.

Aika usein matkamuisto on ollut joku tekstiili: pieni pöytäliina tai pyyhe, kuten tässä. Pikkuleipiä tai karkkeja on myyty matkamuistoksi tarkoitetuissa peltirasioissa.

Käyttötekstiili myös tämä pellavainen puoliesiliina, johon on kirjottu pieniä tanskalaisia kuninkaallisia sotilaita.

Jokainen varmaan muistaa myös nämä matkamuistoviirit, joita keräiltiin eri kohteista. Aika räväkät värit.

Mitähän on käynyt näille Hollannista tuoduille kynttilöille? Niitä on alettu polttamaan, mutta aika nopeasti onkin sitten mieli muuttunut ja päätyivät kirpputorille...

Gruss aus München, kaksi pientä alumiinikuppia


Vanhan Puijon tornin savinen pienoismalli.


Pikkulusikka Norrtäljen muistona. Aika kätevän kokoinen keräilykohde. Ja kertakaikkisen viehättävä kaupunki tämä Norrtälje.
Onhan se vähän säälittävää, että tässä iässä parasta mitä tietää lauantai-illalle on olut omalla kotisohvalla tuopista, joka muistuttaa vuosien takaisesta onnistuneesta Tanskan-matkasta. Kyllä olisin nauranut tuolle 20 vuotta sitten.


Ainoa kohde, jonka kohdalla toistaiseksi olen merkittävästi lipsunut tästä rajoittamisperiaatteestani on New York, joka on haaveideni matkakohde numero yksi. Siihen liittyvien matkamuistojen hankkiminen on sallittua siksi, koska Feng Shui-oppien mukaan katselemalla asiaa, josta haaveilee, se todennäköisesti toteutuu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, kuuntelen mielelläni, mitä mielessäsi liikkuu;-)